EPSE™ Menetelmä tunnetaan erityisesti kaivosteollisuuden jätevesien käsittelystä. Kaivosten jätevedet ovat tyypillisesti happamia ja sisältävät vaihtelevia määriä liuenneita raskasmetalleja, joiden poistamiseen teknologiamme soveltuu erinomaisesti. EPSEn ratkaisumahdollisuudet ulottuvat kuitenkin paljon kaivosteollisuutta laajemmalle, jopa hieman yllättäviin käyttökohteisiin. Tässä artikkelisarjassa esittelemme erilaisia teollisuudenaloja, joiden jätteiden käsittelyyn EPSE voi tarjoata ratkaisuja. Tällä kertaa tutustumme tekstiiliteollisuuden jätevesiin.
Kuva: Vierailu kodintekstiilitehtaan jätevedenpuhdistamolla Faisalabadissa, Pakistanissa. (Shafqat 2023)
Tekstiiliteollisuuden jätevedet – käsittelystä veden uudelleenkäyttöön
Tekstiiliteollisuuden jätevedet ovat koostumukseltaan monimutkaisia, sillä niitä syntyy tuotannon useissa eri vaiheissa, kuten värjäyksessä, pesussa, huuhtelussa, valkaisussa, painatuksessa ja viimeistelyssä. Jätevesille tyypillisiä ominaisuuksia ovat voimakas väri, korkea kiintoainepitoisuus (TSS), suuri kemiallinen hapenkulutus (COD), korkea suolapitoisuus sekä usein emäksinen pH. Jäteveden laatuun vaikuttavat muun muassa käsiteltävä tekstiilimateriaali, käytetyt väriaineet ja muut prosessikemikaalit.
Jätevettä voi syntyä keskimäärin noin 119 litraa käsiteltyä tekstiilikiloa kohden
Tekstiilien valmistus kuluttaa huomattavia määriä vettä. Tekstiilitehtailla tehtyjen mittausten perusteella jätevettä voi syntyä keskimäärin noin 119 litraa käsiteltyä tekstiilikiloa kohden. Esimerkiksi yhden 180 gramman T-paidan valmistuksessa tämä tarkoittaisi noin 21 litraa jätevettä. Todellinen määrä vaihtelee kuitenkin tuotantoprosessien, käytettävän laitteiston ja tehtaan toimintatapojen mukaan (Uddin et al., 2023).
Suuri vedenkulutus on toisaalta myös merkittävä mahdollisuus säästää: koska huomattava osa tekstiilien märkäkäsittelyssä käytetystä vedestä päätyy jätevedeksi, sen tehokkaalla puhdistamisella ja uudelleenkäytöllä voidaan vähentää merkittävästi puhtaan veden tarvetta. Tekstiiliteollisuuden jätevesien puhdistuksessa hyödynnetään jo monenlaisia menetelmiä, kuten biologista käsittelyä, koagulaatiota ja flokkulaatiota sekä erilaisia kalvotekniikoita. Näitä ovat esimerkiksi ultrasuodatus, nanosuodatus ja käänteisosmoosi (RO). Usein parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi tarvitaan useamman menetelmän yhdistelmää, jotta puhdistettu vesi täyttää esimerkiksi pesun, värjäyksen tai muiden tuotantovaiheiden laatuvaatimukset.
EPSE™ Menetelmä tekstiiliteollisuuden jätevesien käsittelyssä
Tekstiiliteollisuuden jätevesiin voi päätyä metalleja väriaineista, pigmenteistä ja muista tuotannossa käytettävistä kemikaaleista. Käytetyistä aineista riippuen jätevesi voi sisältää esimerkiksi kromia (Cr), kuparia (Cu), kobolttia (Co), sinkkiä (Zn) ja rautaa (Fe) milligrammoina litrassa (mg/l). Myös kiintoainepitoisuudet voivat olla huomattavan korkeita, jopa useita satoja milligrammoja litrassa.
Metallien ja kiintoaineen poistaminen on tärkeää sekä jäteveden purkua että veden uudelleenkäyttöä ajatellen. Erityisesti jatkokäsittelyssä käytettävät käänteisosmoosikalvot ovat herkkiä epäpuhtauksille, jotka voivat aiheuttaa kalvojen likaantumista, saostumia ja puhdistustehon heikkenemistä.
EPSE™ Menetelmällä voidaan saostaa ja poistaa jätevedestä metalleja sekä kiintoainetta samassa käsittelyprosessissa. Näin saadaan puhtaampaa vettä, joka voidaan joko purkaa suoraan asianmukaisten laatuvaatimusten täyttyessä tai ohjata jatkokäsittelyyn uudelleenkäyttöä varten.
Oletko kiinnostunut ratkaisuistamme?
Tämän artikkelin on kirjoittanut
Khawer Shafqat
Solution Manager, M.Sc. (Tech) Env. Eng
khawer.shafqat(a)epse.fi
Seuraa EPSEä sosiaalisessa mediassa!
Lähteet:
[1] Uddin, M. A. et al. 2023. Water and chemical consumption in the textile processing industry of Bangladesh. PLOS Sustainability and Transformation, 2(7), e0000072.