Muutama viikko sitten EPSE käsitteli rikastushiekkaa osana Geologian tutkimuskeskus GTK:n ERDF-rahoitettua SMARTTEST-hanketta. Hankkeen tavoitteena on käsitellä rikastushiekan sisältämät liukoiset metallit vähäliukoiseen, vähemmän vaaralliseen muotoon, sekä tehdä käsitellyn tuotteen pitkän aikavälin stabiilisuustestejä.
SMARTTEST-projekti
GTK:n SMARTTEST käynnistettiin vuonna 2023 kehittämään jätehuoltoratkaisuja kaivannaisalalla ja edistämään kiertotalouskäytäntöjä. Hankkeen aikana toteutetaan vuosina 2024-2026 useita kaivostoiminnan prosessien sivuvirtoja ja jätehuoltoa koskevia pilottihankkeita. Hanketta rahoittavat Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (ERDF), Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Agnico Eagle Finland Oy, EPSE Oy, Fatec Oy, Nordfuel Oy, Kemira Oyj, Mawson Oy, Sokli Oy, ja Geologian tutkimuskeskus (GTK).1
Kaivannaisteollisuuden rikastushiekat
Rikastushiekat ovat kaivosteollisuuden metallien louhintaprosessien sivutuotteita, jotka sisältävät käsitellyn malmin jäännösalkuaineita, joiden kaupallinen arvo on vähäinen. Näihin aineisiin voi yleensä sisältyä ympäristölle vaarallisia alkuaineita, kuten arseenia ja muita raskasmetalleja. Rikastushiekkaa varastoidaan suuriin varastoihin, jotka voivat sisältää miljoonia kuutiometrejä jätettä. Tämäntyyppisen jätteen varastointi aiheuttaa jatkuvaa ympäristöriskiä, ja jätteenvarastointi-infrastruktuurin toimintahäiriöt ovat aiheuttaneet vakavia ympäristövahinkoja eri puolella maailmaa2.
Vaarallisen jätteen muuttaminen ympäristöystävälliseksi
EPSEn tavoitteena on osoittaa EPSE™ Menetelmän tehokkuus rikastusjätteen liukoisten metallien muuttamisessa vakaaksi ja ympäristön kannalta turvalliseksi tuotteeksi. Prosessi koostuu EPSE™ kemikaalin annostelusta ja rikastushiekan pH:n nostamisesta. Lopputuotteina saadaan metallivapaata vettä ja rikastushiekkaa, joka sisältää vähäliukoisia metalleja. Paikan päällä tehdyssä pilotissa EPSEn tekninen spesialisti Kimmo Hellsten ja prosessikemisti Sini Vehmaanperä tekivät rikastushiekan käsittelykokeita erityisesti räätälöityjä laitteita käyttäen. Testauksen alku- ja lopputuotteet lähetettiin testattavaksi GTK:n SMARTTEST-kentälle.
Kuva:
Kimmo Hellsten, Tekninen spesialisti (vasen) ja Sini Vehmaanperä, Prosessikemisti (oikea), EPSEn asiantuntijat vastuussa EPSEn GTK SMARTTEST-testauksesta.
Lähteet:
- GTK. SMARTTEST – Smart Circular Economy Field Testing Facility for Extractive Waste and Side Streams. Saatavilla: https://www.gtk.fi/en/research-project/smarttest-smart-circular-economy-field-testing-facility-for-extractive-waste-and-side-streams/
- Piciullo et. al. A new look at the statistics of tailings dam failures.2022. Saatavilla: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0013795222001429
Tekstin on kirjoittanut Anna Kivimäki.