Sambia juhlii itsenäisyyttään 24 lokakuuta, sillä maa itsenäistyi Britanniasta tänä päivänä vuonna 1964. Mitkä ovat nykypäivän Sambian suurimmat vahvuudet tai kasvavat sektorit, joissa on erityisesti tilaa suomalaisille ratkaisuille ja kumppanuuksille? Entä miltä näyttää suomalaisyritysten ja Sambian tai koko Afrikan välisen yhteistyön tulevaisuus – mitkä ovat suurimmat mahdollisuudet ja haasteet? Suomen Sambian suurlähettiläs Saana Halinen vieraili EPSEllä elokuussa ja avasi näkemyksiään asemamaastaan sekä sen tulevaisuudesta, mahdollisuuksista ja haasteista.
Lue myös: Connections Corner: Saana Halinen, Suomen Sambian suurlähettiläs
Sambia kaivosteollisuuden mahdollisuuksien maana
Kaivossektori on Halisen mukaan luonnollisesti merkittävä ja suomalaisille potentiaalinen sektori Sambiassa. Sambia on Afrikan toiseksi suurin kuparintuottaja, mutta maa tuottaa myös muita metalleja, kuten kobolttia. Lisäksi Sambia on paraikaa tekemässä ihka ensimmäistä koko maan kattavaa kriittisten mineraalien kartoitusta. Kaivostoimintaan liittyy paljon eri toimijoita eri arvoketjun vaiheisiin, ja Suomessa on paljon moninaista kaivosalan osaamista ja tietotaitoa. Kestävä kaivostoiminta on välttämätön tulevaisuuden suunta, ja Suomella – ennen kaikkea suomalaisilla yrityksillä – on tähän hyvät lähtökohdat, Halinen painottaa.
Muut mahdollisuudet kiertotaloudessa, energia- ja teknologiaratkaisuissa sekä metsissä
Muita potentiaalisia aloja ovat Halisen mukaan erilaiset kiertotalouteen liittyvät ratkaisut, uusiutuva energia sekä metsäala. Esimerkiksi kaivostoiminta synnyttää suuria määriä sivuvirtoja ja jätteitä, ja kiertotalouden ratkaisut, kuten mineraalijätteiden käsittely, veden uudelleenkäyttö ja materiaalien talteenotto, ovat vasta nousemassa keskusteluun Sambiassa. Maan energiantuotanto puolestaan perustuu pääosin vesivoimaan, mikä tekee maasta haavoittuvan kuivuuskausille. Tämä on johtanut taloutta jarruttaviin sähköpulatilanteisiin, ja erilaiset energiaratkaisut tulevatkin maassa tarpeeseen tulevina vuosina myös ilmastonmuutoksen seurauksena. Halisen mukaan myös terveysteknologia on potentiaalinen kasvuala, jolla jo toimii maassa muutamia suomalaisyrityksiä. Sambiassa on kova draivi digitalisoitua, ja esim. mobiilimaksaminen on hyvin yleistä. Sambia julkaisi hiljattain Suomen tuella ensimmäisen AI-strategiansa, aivan Afrikan maiden etunenässä, ja siinä korostetaan kansainvälisen yhteistyön ja investointien merkitystä. Sambia kutsuu aktiivisesti ”kansainvälisiä kumppaneita kehittämään ja pilotoimaan uusia kyvykkyyksiä” vastaamaan kehitysmaiden erityisiin haasteisiin.
EPSEn toimitusjohtaja Jouni Jääskeläinen yhdessä Saana Halisen ja EPSE Technology Inc. -yhtiön COO:n Steve Evansin kanssa Afrikassa.
Tulevaisuudennäkymät
Sambian tulevaisuus onkin Halisen mukaan positiivinen, ja Suomi-Sambia välisessä yhteistyössä on paljon potentiaalia. Maa on koko sen itsenäistymisen ajan ollut rauhallinen, ja on kaikista Afrikassa yleisistä haasteista huolimatta jonkinasteinen demokratia: valta on useampaan otteeseen vaihtunut rauhanomaisesti vaaleilla puolueelta toiselle. Lisäksi maassa pärjää englannilla, mikä on suomalaisille etu. Sambialla on kahdeksan naapurimaata, ja maa voikin toimia suomalaisyrityksille eräänlaisena Afrikan ”hubina”. Sambian talous kasvaa 4–6 % vuodessa, mutta ilmastonmuutos tuo haasteita Sambian tulevaisuudelle. Sambia kärsi viime vuonna poikkeuksellisesta kuivuudesta, mikä johti energiakriisiin. Esimerkiksi kaivosteollisuus on energiaintensiivinen ala ja Halisen mukaan maan tulisi myös monipuolistaa taloutensa rakennetta.
EPSElle maa tarjoaa haasteineen paljon mahdollisuuksia, ja meillä onkin useita käynnissä olevia projekteja maassa.
Tämän artikkelin kirjoitti
Anni Honkonen
EHSQ Manager
anni.honkonen(a)epse.fi
Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa!
