Tänä keväänä valmistui peräti kolme EPSEn toimintaan liittyvää opinnäytetyötä – ja sitä myötä myös kaksi uutta insinööriä ja yksi diplomi-insinööri. EPSEllä laboratorioinsinöörinä työskentelevä Anette Anttonen valmistui laboratoriotekniikan insinööriksi saatuaan valmiiksi kemiallista saostamista ja EPSE™ Menetelmän vertailua kalkkisaostukseen käsittelevän opinnäytetyönsä Tampereen ammattikorkeakouluun. Niin ikään EPSEllä työsuhteessa oleva EHSQ Manager Anni Honkonen valmistui tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen yliopistosta saatuaan valmiiksi kansainvälisten, monimutkaisten projektien turvallisuusjohtamista käsittelevän diplomityönsä. Kolmas opinnäytetyö on Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) opiskelleen Niko Lodmanin käsialaa. Lodman ja EPSE saatettiin yhteen JAMKin haettua yritysyhteistyössä toteutettaviin opinnäytetöihin kiinnostuneita yrityksiä. EPSE ja Lodman työstivät aiheen yhdessä, ja Lodman toteutti opinnäytetyön itsenäisesti ja osaavasti.
Anttosen opinnäytteessä metallien saostamista laboratoriossa
Vedenlaadun turvaaminen ja raskasmetallien hallinta ovat keskeisiä teollisuuden jätevesien käsittelyn haasteita, ja Anttosen opinnäytetyö käsitteleekin metallien saostamista erityisesti hydroksidisaostuksen ja EPSE™ Menetelmän avulla. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää EPSE™ Menetelmää vertailevien laboratoriotutkimusten avulla. Tutkimus rakentui kahdesta toisiaan täydentävästä osuudesta: ensimmäisessä osassa verrattiin EPSE™ Menetelmän ja perinteisen hydroksidisaostuksen toimivuutta erämuotoisissa dekantterikokeissa erityisesti kalkinkulutuksen ja metallien saostustehokkuuden näkökulmasta. Toisessa osassa arvioitiin jatkuvatoimisen SCOPE-laitteiston ja dekantterikokeiden tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä EPSE™ Menetelmän toimivuudesta ja tuottaa vertailukelpoista tietoa sen kilpailukyvystä teollisuuden jätevesien käsittelyssä. Tulokset osoittivat, että EPSE™ Menetelmä voi parantaa metallien saostumista erityisesti monimutkaisissa jätevesissä ja alhaisissa metallipitoisuuksissa, vaikka kalkinkulutus oli usein nimellisesti suurempi verrattuna perinteiseen hydroksidisaostukseen. EPSE1010-kemikaali edisti huomattavasti uraanin ja molybdeenin saostumista. Opinnäytetyö tuo arvokasta lisätietoa EPSE™ Menetelmästä, ja Anttonen pitääkin siitä koko porukalle koulutuksen vielä toukokuussa. Näin kokemusta tulee laajemmin, myös tulosten esittämisestä ja viestimisestä. Anttosen mukaan opinnäytetyön tekeminen sujui suunnitelmien mukaan ja oli antoisa, opettavainen projekti. “Vaikka opinnäytetyö yleisesti tuntuu monista etukäteen suurelta ja haastavalta urakalta, selkeä ja mielenkiintoinen aihe teki projektin aloittamisesta ja etenemisestä luontevaa. Sain arvokkaan mahdollisuuden toteuttaa itsenäisen käytännön tutkimuksen, jossa pääsin sekä soveltamaan että syventämään osaamistani. Työskentelyssä sain valita omat lähestymistapani, mutta en jäänyt yksin – moniosaavalta työyhteisöltä sain aina tarvittaessa tukea ja näkökulmia”, Anttonen tiivistää.
Julkaisu löytyy ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistosta Theseuksesta.
Anttosen opinnäytetyössä oli pitkä kokeellisen osuuden jakso, jonka aikana Anttonen teki kymmeniä saostuskokeita EPSEn laboratoriossa.
Lodmanin opinnäytetyö saostamisen CO2-päästöistä
Lodmanin opinnäytetyössä käsiteltiin teollisuuden jätevesiä ja etenkin metallien saostamista globaalin vihreän siirtymän ja kiertotalousilmiön näkökulmasta. Teollisuudessa ja kaivosteollisuudessa syntyvien jätevesien sisältämien liukoisten metallien erotus ja talteenotto ovat Lodmanin mukaan täydellisiä esimerkkejä ympäristön huomioimisesta nykyajan prosesseissa, vähentäen neitseellisten raaka-aineiden ja puhtaan veden käyttöä sekä prosessin luomien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Metallinerotustekniikoita on laaja määrä ja niiden väliset CO2e-päästöerot voivat vaihdella esimerkiksi käytettävien kemikaalien mukaan suuresti. Kemiallinen saostus on globaalisti käytetyin tekniikka jätevesien metallien erotukseen ja se perustuu juuri saostuskemikaalien käyttöön. Opinnäytetyön tavoitteena ja tehtävänä olikin luoda yksinkertaistettu laskuri, jolla voidaan verrata perinteisten kemiallisten saostusmenetelmien ja EPSE™ Menetelmän välisiä päästöjä. EPSE käyttää laskuria oman menetelmänsä päästötaseen tarkasteluun ja osana asiakasratkaisujen koostamista. Työ toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, ja tuloksena syntyi laskurikokonaisuus, joka sisältää myös laskureiden lopputuloksia analysoivat diagrammit eri vuosiskenaarioilla. Laskurikokonaisuus on parhaimmillaan joustava ja muokkausvapaa mallipohja toimeksiantajalle, jolla voidaan mahdollisesti vaikuttaa myös asiakasyritysten kasvihuonekaasupäästöihin.
Julkaisu löytyy ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistosta Theseuksesta.
Honkosen diplomityössä turvallisuusjohtamisen teemoja
Honkosen diplomityössä tarkastellaan turvallisuusjohtamiseen liittyviä ongelmia kansainvälisissä, monikulttuurisissa teollisuusprojekteissa keskittyen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka toimivat riskialttiissa ympäristössä. EPSE toteuttaa kansainvälisiä pilottihankkeita kaivos- ja metalliteollisuudessa ja on kohdannut vuosien varrella erilaisia viestintään, kulttuurieroihin, epäselviin vastuualueisiin ja rajallisiin resursseihin liittyviä turvallisuusongelmia. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia asiantuntijoiden ja kirjallisuuden avulla, miten esiin nousseita ongelmia on ratkottu, sekä selvittää, miten tunnistetut ratkaisut voidaan integroida case-yrityksen eli EPSEn nykyisiin turvallisuusjohtamisprosesseihin. Työssä yhdistetään kansainvälisiä turvallisuuskäytäntöjä koskeva kirjallisuuskatsaus ja asiantuntijahaastattelut neljästä erilaisia kulttuuri- ja sääntely-ympäristöjä edustavasta maasta: Suomesta, Etelä-Afrikasta, Kazakstanista sekä Yhdysvalloista. Ratkaisujen integrointia tuettiin mukauttamalla käytännöt projektikohtaisiksi ohjeiksi ja käyttämällä toteutuksen tukena johdon sitouttamista, työroolien selventämistä ja digitaalisia palautetyökaluja. Tulokset korostavat, että johdon vahva sitoutuminen, huolellinen ennakkovalmistautuminen sekä selkeät rakenteet ja prosessit ovat olennaisen tärkeitä turvallisuuden parantamiseksi monimutkaisissa teollisuusprojekteissa. Julkaisussa on mukana yksinkertainen checklist, jonka avulla lukija voi tunnistaa kehityskohteita omissa projekteissaan.
Julkaisu löytyy Tampereen yliopiston julkaisuarkistosta Treposta.
Honkonen toimi ohjaajana ja valmistui itsekin
Honkonen ohjasi molempia insinööritöitä ja kehuu molempia opinnäytetyön tekijöitä omatoimisiksi ja itseohjautuviksi, mikä on hänen mukaansa tärkeää työelämässä. ”Tänä päivänä käydään paljon huomiohakuista keskustelua siitä, onko korkeakoulusta valmistuville töitä tarjolla. On toki totta, että nykyään hyvin moni valmistuu nimenomaan korkeakoulusta, ja sen merkitystä korostetaan niin hallitusohjelmissa kuin käsitykseni mukaan lukioissakin”, Honkonen toteaa. ”Mielestäni ammatillista koulutusta ei sovi unohtaa. Sillä on tärkeä rooli yhteiskunnassamme, eivät kaikki voi valmistua korkeakoulusta.” Lisäksi hyvin suoritettu tutkintokaan ei automaattisesti takaa töitä, ja tärkeintä onkin Honkosen mukaan asenne: ”se ilmenee opiskelijasta, työnhakijasta ja työntekijästä ja ratkaisee kaiken. Oikea koulutus – oli se sitten korkeakoulu, ammattikoulu tai jokin muu – takaa lähtökohdat työelämässä onnistumiseen. Asenne kuitenkin mielestäni määrittää sen, miten työelämässä lopulta menestyy”, Honkonen summaa.