Viimeisen vuoden sisällä EPSEn laboratorion kokoonpano on käynyt läpi mullistuksia. Tänä keväänä laboratoriossa aloitti laboratoriopäällikkö Mikko Rautiainen sekä laborantti Tanja Pikkarainen, jotka liittyivät osaksi Veera Linnan, Anette Anttosen ja Khawer Shafqatin muodostamaa tiimiä.
Yliopistomaailmasta pk-yrityksen laboratoriotiimin vetäjäksi
Rautiainen on koulutukseltaan epäorgaanisen kemian tohtori Jyväskylän yliopistosta ja tehnyt uraa parinkymmenen vuoden ajan epäorgaanisen kemian tutkijana eri yliopistoissa Suomessa ja ulkomailla. Hänen mukaansa työtehtäviin hakeutumista on ohjannut ensisijaisesti mielenkiinto työtehtäviä kohtaan. Rautiainen on tutkimuksessaan päässyt työskentelemään monipuolisesti eri asioiden parissa aina ilmaherkästä syntetiikasta rakennekemiaan ja laskennalliseen kemiaan asti. Nyt EPSEn vesianalytiikkaan keskittyvän laboratorion ohjaaminen on omanlaisensa maailma, johon uppoutua.
”EPSElle hain, koska yhtiö vaikutti nopealiikkeiseltä ja eteenpäin menevältä pk-yritykseltä ympäristön ja rajoitettujen resurssien käytön kannalta tärkeällä vesien puhdistuksen alalla.” Työtehtävä ei ole suoraan jatkumoa aiemmalle kokemukselle, mutta aiemmin uralla kertynyttä tietotaitoa pääsee hyödyntämään käytännössä ja Rautiainen tuokin EPSEn laboratorioon kaivattua tieteellistä lähestymistapaa sekä mainittua tietotaitoa. ”Ensimmäiset kuukaudet ovat sisältäneet paljon uuden oppimista ja kaivostermistöön tutustumista, mutta EPSEn mainion tiimin avustuksella kaikista haasteista on selvitty ja hyvää tulosta olemme saaneet tehtyä. Kaikki lupaa hyvää jatkollekin”, hän summaa.
Vaihtelevat työtehtävät ja mahdollisuus tehdä hyvää motivaattoreina
Toinen uusi vahvistus on pohjoisesta kotoisin oleva, sittemmin mm. Länsi-Suomessa työskennellyt Tanja Pikkarainen, joka aloitti helmikuussa laboranttina. Hänellä on pitkä ja vaikuttava kokemus laboratoriotyöstä pääasiassa teollisuudesta, muun muassa paperi-, teräs-, entsyymi- ja kuparitehtailla. EPSElle hän haki ennen kaikkea arvojen perusteella, sillä mahdollisuus tehdä hyvää houkuttelee. Tarjolla oli mielenkiintoinen, vaihteleva ja kansainvälinen työ, jossa vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat hyvät, lisäksi sijainti Pirkanmaalla oli Pikkaraiselle hyvin houkutteleva. Odotukset ovat Pikkaraisen mukaan täyttyneet hyvin, vaikka takana onkin vasta lyhyen aikaa EPSEllä. ”Uusien asioiden oppiminen, [itsensä] kehittäminen ja haasteista selviäminen on vain itsestä kiinni”, Pikkarainen tiivistää.
Konkarien kokemus ja katse tulevaisuuteen
EPSEn laboratoriotiimissä jatkavat laborantti Veera Linna sekä laboratorioinsinööri Anette Anttonen, joilla molemmilla on jo hieman enemmän kokemusta EPSEn laboratoriosta. Linnaa voisi kutsua laboratorion selkärangaksi, sillä hän on ollut EPSEllä pitkään ja tuntee paitsi asiakastapaukset, toimintatavat myös laitteet ja välineet sekä näihin kaikkiin liittyvän historian. Linnalla on työuraa laboratoriotyössä takana jo kaksi vuosikymmentä, joten hän voikin luonnehtia itseään jo ”senioriksi labrahommissa”. Kokemusta Linnalla on mm. metallianalytiikasta, vesikemiasta ja mikrobiologiasta. EPSEn laboratorio kehittää reseptejä asiakkaille, ja kirkkaasta ylitevedestä tehdään metallianalyysit ICP-OES laitteella. Näitä tuloksia verrataan alkuanalyyseihin. Linna on työskennellyt kyseisen laitteen kanssa pitkään, ja tekeekin paljon menetelmänkehitystä ja validointia uusille elementeille, joita ei ole aiemmin ollut analyysivalikoimassa. Linna myös huolehtii EPSEn kaasu- ja muista tarviketilauksista. Linna on pisimpään EPSE-käsittelyjä tehneenä myös usein se, joka opastaa muita reseptien teossa. Laboratorio on hyvin keskeisessä osassa EPSEn teknologiaa, ja Linna luonnehtiikin Ylöjärven laboratoriota hermokeskukseksi: ”kaikki menetelmään liittyvä osaaminen ja testaus tehdään toistaiseksi täällä.” Tulevaisuudessa laboratoriosta viedään osaamista myös muualle tuleviin toimipisteisiin, ja silloin aukeaa laboratoriotiimiläisille mahdollisuuksia kansainvälisiin kokemuksiin.
Anttonen puolestaan teki ensimmäisen laboratoriotekniikan tutkinto-ohjelmaan kuuluvan harjoittelunsa EPSEllä laboratorioharjoittelijana, jossa pääsi mukaan kaikkiin laboratorion työvaiheisiin. Anttonen on aina ollut ahkera työntekijä, ja nuoresta iästään huolimatta hänellä on jo paljon työkokemusta myös ns. ”omalta alalta”. Toisessa harjoittelussaan Anttonen työskenteli laboranttina kaupallisessa laboratoriossa, jossa hän vastasi vuorossa yksin kaikista teollisuusprosessin laadunvalvonnan analyyseista aina näytteen noutamisesta tulosten raportointiin asiakkaalle sekä laboratorion ylläpitotoimintaan. Hän on päässyt availemaan siipiään myös tutkijamaisissa työtehtävissä: Anttonen mm. kehitti aiemmassa harjoittelussaan uuden analyysimenetelmän yrityksen vesilaboratoriolle ja EPSEllä hän teki opinnäytetyöhönsä liittyen laajan tutkimuskokonaisuuden saostusmenetelmien vertailusta. Anttosen mukaan EPSEn toimiala, työkulttuuri ja arvot tuntuivat omilta ja hän palasikin 2024 loppuvuodesta EPSElle. Laboratoriotekniikan insinööriksi hän valmistui toukokuussa 2025. ”Työ EPSEn labrassa on monipuolista ja soveltavaa, ja työtä tehdään tiiminä kiertävästi. Jokainen osallistuu laboratorion ylläpitoon, kaikkiin työvaiheisiin sekä kehittämiseen”, Anttonen kuvailee laboratoriotyötä EPSEllä. ”EPSEn laboratorion toiminta kehittyy jatkuvasti eri osa-alueillaan, ja tiimimme on motivoitunut kehittämään toimintatapoja ja etsimään parhaita ratkaisuja laadukkaaseen ja tehokkaaseen testaamiseen – kehitystyö pohjautuu asiakastarpeisiin sekä koko tiimin kasvavaan osaamiseen”, Anttonen toteaa, ja jatkaa: ”tulevaisuudessa uusien laboratorioiden avaaminen mahdollistaa entistä syvemmän keskittymisen haastaviin näytematriiseihin ja T&K-työhön.”
EPSEn laboratorion toiminta kehittyy jatkuvasti eri osa-alueillaan, ja tiimimme on motivoitunut kehittämään toimintatapoja ja etsimään parhaita ratkaisuja laadukkaaseen ja tehokkaaseen testaamiseen – kehitystyö pohjautuu asiakastarpeisiin sekä koko tiimin kasvavaan osaamiseen.
Myös pakistanilainen ja sittemmin Suomessa opiskellut ja pitkään asunut Khawer Shafqat työskentelee nykyään pääasiassa laboratoriossa tehden erilaisia tutkimus-, kehitys- ja asiakasprojekteja. Hänen taustansa on ympäristötekniikassa ja Shafqatilla on tutkimuskokemusta katalyyttisestä jäteveden käsittelystä. Työskentely EPSEllä on Shafqatin mukaan ollut palkitsevaa. ”Se [työ] on antanut minulle tilaisuuden paneutua todellisiin jäteveden käsittelytapauksiin ja soveltaa tietojani käytäntöön. Ongelmanratkaisuun perustuva lähestymistapa laboratorion PoC (Proof of Concept) työn kautta on erityisen motivoiva ja vastaa kiinnostuksenkohteitani”, hän selventää. ”Näen potentiaalia EPSE-laboratorion tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämisessä ja kasvattamisessa. Uskon, että voimme osaltaan kehittää ja parantaa EPSEn tuotevalikoimaa vastaamaan asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin”, Shafqat summaa. Shafqat asui välissä jonkun aikaa Pakistanissa, mutta palasi Suomeen tukeakseen laboratorion arkea henkilökunnan vaihtuessa lyhyessä ajassa. Hän sai alkuvuodesta perheenlisäystä, ja viihtyykin toistaiseksi hyvin Suomessa.
EPSE Laboratorio hermokeskuksena
EPSE labrassa työ on tiimityöskentelyä, ja tehokas tiedonkulku on avainasemassa projektien sujuvassa etenemisessä. Laboratoriossa pyritään työkiertoon mm. ICP-analyyseissä ja liukoisuustestauksessa, ja tiimin kesken on jaettu tiimin kesken erilaisia perustyön lisäksi tehtäviä töitä kuten esimerkiksi R&D-projektit, kenttälaboratorioanalyysien suunnittelu ja opastus sekä laboratoriodemojen vetäminen vierailijoille. Yhteisyritys Afrikassa ja sen mukanaan tuoma kansainvälisyys tuo lisäksi tullessaan uuden labran perustamisen paikallisesti, ja tämän ja muidenkin uusien laboratoriotyöntekijöiden perehdytys EPSE-käsittelyyn aloitetaan pääkonttorin laboratoriosta Ylöjärveltä. Suomesta myös tarvittaessa jalkaudutaan jatkamaan perehdytysohjelmaa paikallisien laboratorioiden tiloihin. EPSEn tiimi keskittyy pitkän aikavälin suunnitelmissa enemmän vaikeiden tapausten ratkaisemiseen ja R&D-tutkimuksiin sekä kenttäanalytiikan kehitykseen. EPSE Laboratoriosta annetaan tuki muiden maiden laboratorioille ja pilot- sekä kenttähenkilöstölle, sekä myyntitiimeille. Työ on siis monipuolista ja mahdollisuuksia paljon perusanalytiikkaa laajemmin.
Artikkelin on kirjoittanut Anni Honkonen.