Tapio, EPSEn Kiina-asiantuntija

Yi Fang, suomalaisittain Tapio, tuli Suomeen jo muutama vuosikymmen sitten opiskelemaan. MBA-tutkinnon jälkeen tie jatkui työelämään ja Tapio onkin tehnyt lähes 20 vuotta töitä suomalaisten yritysten palveluksessa, joko Suomessa tai Kiinan-komennuksilla. Tänä päivänä Tapio on EPSEllä Solution Managerina.

Vuoden 2019 joulukuussa, ennen koronaviruksen ilmaantumista, EPSEn toimitusjohtaja Jouni Jääskeläinen ja Tapio olivat työmatkalla Kiinassa. Jouni ehti lentää Kiinasta Suomeen tammikuun alussa, ja Tapio jäi vielä järjestelemään liiketoimia Kiinaan. EPSEllä tai missään muuallakaan ei tuolloin osattu odottaa, mitä maailmassa tapahtuisi seuraavaksi. Koronavirus pisti koko maapallon mullin mallin, minkä seurauksena Tapio asuu edelleen Kiinassa, eikä ole välissä käynyt kertaakaan Suomessa. EPSEn porukka tyhjensi hänen asuntonsa Ylöjärvellä, kun paluu alkoi näyttää entistä epätodennäköisemmältä. Tapion perheeseen syntyi viime vuonna tytär, joten on pakkomuutossa jotakin hyvääkin.

Tapio asuu edelleen Kiinassa, eikä ole välissä käynyt kertaakaan Suomessa.

Tapio kuvattuna EPSEn laboratoriossa vuonna 2019.

Tapion mukaan liiketoiminta Kiinassa on hyvin erilaista kuin Suomessa, ainakin kahden aspektin osalta: Ensinnäkin,  sosiaalinen kulttuuri Kiinassa ja tietysti kieli on tyystin erilainen, mistä seuraa hyvin erilainen tyyli ajatella ja toimia. Kiinassa ajatukset ja tunteet ilmaistaan hyvinkin epäsuorasti, ja vielä hyvin eri tavalla julkisesti ja yksityisesti. Verrattuna Suomeen, Kiinassa on vaikeampaa saada kiinni ihmisten todellisista tarkoitusperistä tai ajatuksista. Tästä myös seuraa, että paikallisen verkoston luominen on erittäin tärkeää suomalaiselle yritykselle Kiinassa. Toisena aspektina Tapio nimeää sen, että Kiinan markkinat ovat vielä kehittyvät. Kiinassa yritykset ovat moninaisempia ja monimutkaisempia kuin Suomessa, ja luottamuksen rakentaminen on yhtä kehittyvä prosessi. Kiinassa paikallishallinnot eivät kontrolloi yrityksiä kovin tiukasti, minkä seurauksena yrityksiä on laidasta laitaan. Erilaisilla yrityksillä on myös erilaisia käytäntöjä sisäisten suhteiden ja liiketoimintakäytäntöjen osalta. Näiden asioiden huomioiminen edellyttää paikallisten olosuhteiden ymmärtämistä, huolellista tutustumista potentiaalisiin partnereihin sekä pitkäjänteistä partnereiden seurantaa, jotta vakaa yhteistyö voidaan turvata.

Kiinassa ajatukset ja tunteet ilmaistaan hyvinkin epäsuorasti, ja vielä hyvin eri tavalla julkisesti ja yksityisesti.

Tapion päivät täyttyvät uusien potentiaalisten kumppaneiden etsinnästä, jo muodostettujen suhteiden vahvistamisesta, vierailuista sekä kumppaneiden tukemisesta ja auttamisesta. Perusteellinen tiedonkeruu ja yksityiskohtien selvittäminen ovat tärkeitä, mutta aikaavieviä ja työläitä tehtäviä. Suurimmat haasteet 100-prosenttisessa etätyöskentelyssä toiselta puolen maailmaa liittyvät Tapion mukaan paitsi työintohimon ja vastuuntunnon säilyttämiseen, ja myös siihen, miten rakentaa luottamusta EPSEn Suomen pääkonttorin ja paikallisten tahojen välille. Tapion mukaan Kiinasta käsin on toki helpompaa rakentaa EPSEn ulkoista kuvaa paikallisille markkinoille ja sekä luottamusta paikallisten kumppanien kanssa, rakentaa paikallista verkostoa sekä olla kumppanien tukena. Pandemia on toki tuonut haasteita viestintään sekä maiden välillä tapahtuvaan kanssakäymiseen. Tapiolla on maan kulttuurin tavoin hyvin omistautunut suhtautuminen työhönsä: hänen mukaansa työn priorisoiminen korkeimmalle on ainoa keino selvitä haasteista.

EPSEn mahdollisuudet Kiinassa ovat suuret. EPSEn teknologia on innovatiivinen ja uniikki, sillä on vahva kilpailupotentiaali Kiinan ympäristönsuojelumarkkinoilla – jotka ovat valtavat. Pandemian suhteen Kiinan tilanne on kohtuullisen hyvä, ja paikallinen liiketoiminta näyttää vakaata kasvun trendiä – vuonna 2020 Kiina oli maailman ainoa maa, joka kasvatti kansainvälistä kauppaa. Rokotusten jatkuessa pandemia tulee lopulta menemään ohitse, jolloin mahdollisuudet päästä käsiksi Kiinan potentiaaliin ovat entistä paremmin käsillä. EPSEn täytyy olla siihen valmiina.


Tekstin on kirjoittanut Anni Honkonen.