Yli 50 vuotta vietetty Maan päivä eli Earth Day on tänään perjantaina 22. huhtikuuta.
Earth Dayn tarkoitus on muistuttaa ja kannustaa ihmisiä ympäristöasioiden pariin – alkuperäisessä merkityksessään päivää on vietetty mielenilmausten, marssien ja ryhmätapaamisten muodossa, mutta pandemian myötä myös Earth Day -aktivismi on muuttanut muotoaan. Earth Dayn historiasta voit lukea lisää täältä.
Ympäristöasioiden merkitys on nyt kenties suurempi kuin koskaan. The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) julkaisee säännöllisesti ilmastoraportteja, joissa yksiselitteisesti todetaan, että ilman välittömiä ja riittäviä päästövähennyksiä kaikilla aloilla ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on mahdotonta. Toimia vaaditaan siis meiltä kaikilta, kaikilta aloilta läpi koko yhteiskunnan. Tällä hetkellä yksilöiden, yritysten, kaupunkien, valtioiden ja maanosien ilmastotoimia mitataan pääasiassa kasvihuonekaasupäästöjen kautta.
Selvittääkseen oman toimintansa hiilijalanjälkeä sekä mahdollista päästövähennyspotentiaalia siirryttäessä EPSE-teknologian käyttöön, EPSE on tilannut ulkopuoliselta taholta päästövähennyslaskennan. Positive Impact, laskennan takana oleva yritys, on vuonna 2019 perustettu strategisia, digitaalisia ja faktoihin perustuvia kestävän kehityksen ratkaisuja tarjoava asiantuntijayritys. laskelmasta vastaa Positive Impactin vanhempi asiantuntija Outi Ugas. Laskennassa käytettävä projekti on EPSEn aiemmin yhdessä kumppanien kanssa toteuttama testaus- ja tutkimusprojekti, josta on käytettävissä aidossa ympäristössä kerättyä dataa, mikä osaltaan helpottaa laskennan varmentamista. Laskennassa otetaan huomioon EPSE-prosessin päästöt, vältetyt päästöt sekä jossain määrin kädenjälkiä esimerkiksi arvometallien kierrätysmahdollisuuksien kautta. Laskentaa tehtäessä on kaivauduttu syvälle teollisuusprosesseihin, vedenkäsittelyyn, metallien kierrätykseen ja näiden päästöihin.
Etenkin Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 solmittu ilmastosopimus on tärkeä kansainvälinen sopimus, jolla tähdätään ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen. Viime vuoteen mennessä sen oli ratifioinut melkein 200 maata, kattaen 97 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. EU on hyväksynyt Pariisin sopimuksen ja nimennyt omaksi tavoitteekseen vähentää 55 % vuoden 1990 päästötasosta vuoteen 2030 mennessä. Ilmastopolitiikka on maallikolle melko monimutkainen järjestelmä, mutta EU:n ilmastopolitiikan ydintä ovat päästökauppa, kansalliset tavoitteet päästökaupan ulkopuolisille aloille (ns. taakanjakosektori) ja EU:n sopeutumisstrategia.
Teollisuuden päästövähennyspotentiaali ja sitä toteuttavat ratkaisut ovat iso osa päästövähennystavoitteiden saavuttamista, myös globaalilla tasolla.
Eurooppalainen ilmastolaki astui voimaan kesällä 2021, ja sen myötä ilmastoneutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 2030 vähintään 55 % päästövähennystavoite ovat myös laillisesti sitovia. (Euroopan unionin ilmastopolitiikka). Komission heinäkuussa 2021 antaman ehdotuksen mukaan Suomen tulisi vähentää päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Teollisuuden päästövähennyspotentiaali ja sitä toteuttavat ratkaisut ovat iso osa päästövähennystavoitteiden saavuttamista, myös globaalilla tasolla.
Tekstin on kirjoittanut Anni Honkonen.