Kansainvälinen naistenpäivä

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Naistenpäivän virallinen tarkoitus on juhlistaa naisten sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia saavutuksia. Päivä on myös kehotus toimia naisten tasa-arvon edistämiseksi. Tarkastellaanpa hetki EPSEn toimintakenttää, eli teollisuutta, tasa-arvon näkökulmasta.  

Jakautuminen alkaa jo opinnoista 

Suomessa koulutusalat ja työelämä ovat voimakkaasti jakautuneita ”miesten ja naisten töihin”, selkeimpinä esimerkkeinä voimakkaasti naisvaltainen terveys- ja hoiva-ala, ja voimakkaasti miesvaltainen tekniikka- ja ICT-ala (Keski-Petäjä & Witting 2018). Suomessa tekniikan alan koulutuksen aloittaneiden naisten osuus on vain 18 %, tekniikan alan asiantuntijoista on naisia vain 31 % ja tekniikan alan ylimmässä johdossa naisia on vain 11 % (Tasa-arvoisesti uralle, n.d.). Energiateollisuus ry:n mukaan naisten osuus suomalaisissa energia-alan yrityksissä on vain noin 24 %, ja naisia on globaalisti vain noin 8–17 % koko kaivosalan työvoimasta (Ellix ja muut 2021). 

Mitä tehdä? 

Miksi tekniikan alat eivät houkuta naisia ja miten asiaa voisi muuttaa? McKinsey & Companyn vuonna 2021 julkaiseman kaivosalaa koskevan raportin mukaan naiset esimerkiksi kokevat usein, että heitä syrjitään teknisissä rooleissa ja heidän akateemista osaamistaan arvostetaan vähemmän kuin operatiivista kokemusta, jota koetaan järjestyvän miespuolisille kollegoille proaktiivisemmin. Muutos lähteekin kaikkien asenteista: työpaikoilla tulee tarkastella ihmisten osaamista ja vahvuuksia sukupuolesta tai muusta ominaisuudesta riippumatta, antaa mahdollisuus yksilöille ja luoda prosessit kaikelle päätöksenteosta alkaen, jotta tiedostamatonkaan ennakkoluulo ei voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, keitä ehdotetaan projektin johtoon tai ylennyksen saajaksi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien noudattaminen on minimivaatimus. Jokainen voi työstää omia ennakkoluulojaan, tiedostettuja tai tiedostamattomia, sekä pyrkiä aktiivisesti toimimaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Niiden, ketkä ovat valta-asemassa, on paitsi helpompi, myös tärkeämpi lähettää selkeä viesti tasa-arvon tärkeydestä ja toimia aktiivisesti tasa-arvoa edistäen.  EPSEllä mahdollisuuksia on annettu sukupuolesta riippumatta, ja esimerkiksi pilotointihenkilöstö on ilahduttavan monimuotoista. Valmiita ei kuitenkaan vielä olla.  

Mitä hyötyä on tasa-arvosta? 

Tasa-arvolla on todettu olevan monta myönteisesti tuottavuuteen vaikuttavaa seurausta. Teknologiateollisuus (2023) kuvaa asiaa seuraavasti: ”Kun työyhteisö koetaan tasa-arvoiseksi, yhteistyösuhteet, vuorovaikutus ja työilmapiiri parantuvat. Tämä lisää työmotivaatiota ja tuottavuutta. Kun myönteinen työnantajakuva vahvistuu, yritys saa etua myös osaavan henkilöstön rekrytoinnissa.” Lisäksi syntyy ilmeinen vaikutus monimuotoisuuteen: tasa-arvoiseen työpaikkaan hakeutuu – ja siellä pysyy – monimuotoisempia osaajia ja asiantuntijoita, jotka tuovat erilaisia näkökulmia ja erilaista osaamista organisaatioon. Työelämässä tasa-arvon edistäminen tarkoittaa miesten ja naisten – tänä päivänä kaikkien sukupuolten – tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tavoite on tulevaisuus, jossa kaikki sukupuolet olisivat nykyistä tasaisemmin edustettuina eri tehtävissä ja ammateissa horisontaalisesti (eli eri aloilla) sekä vertikaalisesti (eli eri tason tehtävissä rivityöntekijästä hallituksen puheenjohtajaan). Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajia edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työnantajat vastaavatkin lain noudattamisesta, mutta kaikilla työyhteisön jäsenillä on vastuu tasa-arvoisesta käytöksestä. (Muokattu lähteestä Teknologiateollisuus 2023).  

Monimuotoisuutta lisää, kiitos! 

Kansainvälisenä naistenpäivänä vuonna 2024 (ja toivottavasti myös sen jälkeen) innostetaankin naisten osallistamiseen (inclusion) – kun inspiroimme ja arvostamme naisten osallistumista, luomme maailmasta paremman, kuuluu vuoden kampanjateeman iskulause. Kuulostaa korulauseelta, mutta löytyy väittämästä totuudenkin siemen. Naisten osallistaminen työpaikalla johtaa monimuotoisempiin työyhteisöihin ja parempaan työelämään. Monimuotoisuus on niin organismien kuin organisaatioidenkin elinehto – ympäristön muuttuessa kyky selvitä säilyy, kun monimuotoisuutta löytyy. Elämme maailmassa, jossa sodat, ilmastonmuutoksen aiheuttama epävarmuus ja luonnonilmiöt sekä muut aikamme haasteet horjuttavat yhteiskuntaamme perusteita myöden. Muutoksessa vain monimuotoiset pitävät pintansa ja säilyvät.  

Lähteet: 

Energiateollisuus (n.d.). Tasa-arvo. Viitattu 19.1.2024. Saatavilla verkossa: https://energia.fi/tyoelama/tasa-arvo/.  

Ellix, H., Mussacaleca, M., Farmer, K. & Kowalik, L. (2021). Why women are leaving the mining industry and what mining companies can do about it? McKinsey & Company. 2021. Viitattu 19.1.2024. Saatavilla verkossa: https://www.mckinsey.com/industries/metals-and-mining/our-insights/why-women-are-leaving-the-mining-industry-and-what-mining-companies-can-do-about-it#/ 

Keski-Petäjä, M. & Witting, M. (2018). Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2024. Saatavilla verkossa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/alle-viidennes-opiskelijoista-opinnoissa-joissa-tasaisesti-naisia-ja-miehia-koulutusalojen-eriytyminen-jatkuu/ 

Tasa-arvoisesti uralle (n.d.) Tasa-arvo avainlukuina. Viitattu 19.1.2024. Saatavilla verkossa: https://tasaarvoisestiuralle.fi/tasa-arvo-avainlukuina/.  

Teknologiateollisuus (2023). Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteellinen edistäminen hyödyttää sekä yritystä että sen henkilöstöä. Viitattu 19.1.2024. Saatavilla verkossa: https://teknologiateollisuus.fi/fi/tyoelama/monimuotoinen-tyoyhteiso/tasa-arvoinen-tyoyhteiso 

Kuvassa EPSEn naisammattilaiset, vasemmalta Sini Vehmaanperä, Veera Linna, Salla Heinonen ja Anni Honkonen. Takarivissä vasemmalta, Ilona Heikkilä ja Anna Kivimäki.


Artikkelin on kirjoittanut Anni Honkonen.