Asiantuntijayritys Positive Impact laati EPSEn toimeksiantona laskentakaavion EPSE™ Menetelmän suorista ja epäsuorista hiilidioksidipäästöistä sekä lisäksi arvion menetelmän mahdollistamien ilmastohyötyjen mittakaavasta. Tarkasteltavana prosessina oli Harjavallan kuparipuistossa sijaitsevan pilottilaitoksen runsaasti erityisesti kuparia sisältävän jätejakeen käsittely, josta oli saatavilla paljon teknistä dataa sekä esimerkiksi laboratorioanalyysituloksia.
EPSE-käsittelyn päästöt on laskettu 1000 tonnin määrälle CO2-ekvivalentteina (CO2e) sekä yhdistetty ylä- ja alavirran vältetyt päästöt samaan perusuraan. Käsittelyn päästöt yhteensä ovat 28,7 tCO2e ja EPSE-käsittelyllä vältetyt päästöt -1435,1 tCO2e, jolloin EPSE-käsittelyn nettopäästöksi tulee -1406,4 tCO2e (1).
Kuvassa EPSE™ Menetelmän päästöt GHG-protokollan sovellusalojen mukaan.
Hankkeen tuottama päästövähennys on perusuran (2) ja hankeskenaarion päästöjen erotus, ja tehdyn laskennan mukaan 10 vuoden aikana kertyvä päästövähennys yhden pilotointilaitteiston kapasiteetilla (16 000 t käsiteltävää jaetta) on n. 170 000 tonnia (3). Tämän arvo on EU:n päästökaupassa vuositasolla n. 1,5 miljoonaa euroa (4), kertoo laskennasta vastannut Positive Impactin vanhempi asiantuntija Outi Ugas. Ugas painottaa, että hyödyt näyttäytyvät yksittäisen laskelman muuttujilla niin suurina, että lisävarmuuden hankkiminen päästövähennysten täsmälliseen muodostumiseen olisi ehdottomasti kannattavaa. Konkreettisesti 170 000 tonnia CO2e vastaa esimerkiksi yli 63 tuhannen kuution dieselin käyttöä, yli 33 000 kodin vuosittaista sähkönkulutusta tai vuodessa vältetyt hiilidioksidipäästöt yli 46 asennettua tuuliturbiinia kohden. (5)
Lisätietoja:
(1) Laskennan rajauksessa oli mukana prosessin aikainen energiankulutus, vedenkulutus, prosessiaineet sekä kuljetukset.
(2) Perusura kuvaa sen tilanteen ilmastovaikutuksia, jossa EPSE™ Menetelmää ei oteta käyttöön laskennan kohteessa. Perusuran skenaario sisältää jätejakeen käsittelyn arvioidut päästöt sekä kuparikonsentraattituotannon päästöt, jotka tarvitaan, mikäli EPSE-käsiteltyä sakkaa ei ole saatavilla. Koko teollisuuden ja systeemitason muutokset on huomioitu laskelmassa vuosittaisella 5 % korjauskertoimella. Tämä perustuu oletukseen yleisemmästä vihreästä siirtymästä, joka näkyy esim. fossiilisen energiankäytön vähentämisenä ja uuden kiertotalouslainsäädännön säätämisenä ja toimeenpanemisena.
(3) Päästövähennysskenaario perustuu laskennassa käytetyn pilotin mukaisen laitoksen toimintaan täydellä kapasiteetilla 10 vuoden ajan, huoltotauot ja laitteiston uusinnan ja kunnossapidon vaikutukset huomioiden.
(4) vuoden 2021 keskiarvojen mukaan.
(5) United States Environmental Protection Agency Greenhouse Gas Equivalencies Calculator.
Tekstin on kirjoittanut Anni Honkonen.