EPSE ja hiilijalanjäljet

Hiilijalanjälki, sen pienentäminen, muut päästövähennykset ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat viime aikojen globaalistikin kuumia puheenaiheita. Hiilijalanjäljen pienentäminen on pitkällä aikavälillä myös EPSEn tavoite, ja siihen on myös potentiaalia, sillä käsittely EPSE™ Menetelmällä ei vaadi esimerkiksi ylimääräistä lämmittämistä ja syntypaikkakäsittelyn avulla voidaan vähentää etenkin jätekuljetusten tarvetta. EPSE tutustui Syken Y-Hiilari työkaluun (1) ja laski, kuinka eräässä esimerkkitapauksessa hiilijalanjälki käyttäytyy, kun syntyvä vaarallinen nestemäinen jäte käsitelläänkin erillisen, kauempana sijaitsevan käsittelylaitoksen sijaan epselöimällä syntypaikalla. Hyödynnettäessä EPSEn teknologiaa, erotetaan metallivapaa ylite sekä monimetallisakka toisistaan, minkä seurauksena täytyy uudelleenkäyttöön tai jatkosijoitukseen kuljettaa enää vain sakka, sillä vesi voidaan uudelleenkäyttää prosessissa.

Jos nestemäistä jätettä syntyy esimerkiksi 50 000 tonnia vuodessa ja se kuljetetaan 150 kilometrin päähän jatkokäsittelyyn, syntyy päästöjä pelkästään kuljetuksista Y-Hiilarin mukaan 415 000 kiloa CO2-ekvivalenteiksi muutettuna. Mikäli jäte käsitellään EPSE™ Menetelmällä, kuljetusten osuus vähenee kyseisessä kohteessa ainakin noin 70 %. Pienentyvä päästö, 290 500 kg CO2-ekvivalentteina, vastaa 1,2 miljoonaa henkilöautolla ajettua kilometriä ja yli 50 talon vuotuista sähkönkulutusta. (2) EPSE on kiinnostunut myös omasta toiminnastaan syntyvästä suorasta hiilijalanjäljestä, ja etsimään aktiivisesti tapoja pienentää sitä. Pienille yrityksille monimutkainen laskenta voi olla haastavaa toteuttaa, mutta jo pienillä palasilla pääsee alkuun ja laskenta muodostaa perusteet toimenpiteille.

Pienentyvä päästö vastaa 1,2 miljoonaa henkilöautolla ajettua kilometriä ja yli 50 talon vuotuista sähkönkulutusta.

 

Ilmastokuorma aiheutuu kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O), päästöistä ilmakehään. Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina CO2-ekv., jossa eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset on otettu huomioon. (3)

 

(1) https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Kulutus_ja_tuotanto/Laskurit/YHiilari

(2) https://www.epa.gov/energy/greenhouse-gas-equivalencies-calculator

(3) https://www.openco2.net/fi/taustaa